Useimmat libertaarit katsovat, että julkisia palveluita voi käyttää koska me kuitenkin maksamme niistä veroissa. Me ostamme palvelut käyvällä rahalla, vaikka meidän ei annetakaan valita käyttämiämme palveluita. Me jopa maksamme niistä ylihintaa, julkisen sektorin tehottomuuden tähden.
Toisaalta aatteellisemmat libertaarit katsovat, että julkiset palvelut pitäisi hylätä yksipuolisesti. Jos haluamme päästä eroon hyvinvointivaltiosta, me voimme joko käyttää palveluita viimeiseen asti ja toimia poliittisesti niiden hävittämiseksi, tai me voimme hylätä ne ja vaatia moraalisin perustein vapautusta veroista. Osa libertaareista katsoo, että jälkimmäinen on tehokkaampi tapa edistää aatetta.
Libertaarit ovat siis erimielisiä julkisten palveluiden käytön oikeutuksesta. Tämä on kuitenkin puhtaasti käytännöllinen kysymys, eikä liity aatteeseen sinänsä. Libertaarit ovat samaa mieltä yksilön oikeuksista ja pitävät julkisia palveluita pahana. Ongelma liittyy puhtaasti siihen miten tästä vapaudenrajoituksesta parhaiten päästään eroon. Tällaisissa kysymyksissä libertaarit jättävät valinnan yksilölle ja kannustavat syvälliseen, omakohtaiseen harkintaan.