Libertarismi nojaa yksilön vastuulle ja lain ylläpidolle tavallisin rangaistuksin. Aseiden yksityisomistajuuden kielto taas lähtee rikosten ennaltaehkäisystä. Ongelma on siinä, että suurin osa aseiden omistajista käyttää niitä vastuullisesti, eikä vahingoita ketään. Ja vaikkei käyttäisikään, olisi epäilyttävää rajoittaa yksilöiden omistusoikeutta ennen kuin he ovat tehneet väärin.
Useimmat libertaarit, etenkin Yhdysvalloissa, kannattavat käsiaseiden vapaata yksityisomistusta. Sitä perustellaan itsepuolustuksella, aseiden mahdollistamalla aseellisella vastarinnalla huonosti käyttäytyvää valtiota kohtaan, sekä aseiden laajamittaisen hallussapidon tuottamalla ehkäisyvaikutuksella väkivaltarikollisuuteen. Toisaalta useimmat myös vetävät rajan riittävän järeisiin aseisiin, niin ettei esimerkiksi ydinaseita saisi hankkia kuka vain.
Ehkä paras peruste rajanvetoon on ulkoishaittaan ja riskiin perustuva argumentti. Aseiden toimivuus perustuu niiden aiheuttamalla haitalla toisille, ja järeämmät aseet aiheuttavat laajempaa, pahempaa ja vähemmän erottelevaa tuhoa. Sivulliset eivät pääsääntöisesti ole vaarassa mikäli käsiaseita käytetään järkevästi, kun taas pommin tarkoituksena on nimenomaan tuhota suuria määriä omaisuutta ja ihmishenkiä. Siksi tarkkojen, rajoitettua tuhoa tuottavien aseiden yksityisomistus voidaan oikeuttaa, mutta massiivisemman sotilaskaluston kenties ei. Tosin osa libertaareista on sitäkin mieltä, että jo käsiaseet muodostavat liian suuren uhan sivullisille, erityisesti koska vapaa omistajuus tuo aseita sellaisten käsiin jotka eivät ole opetelleet käyttämään niitä oikein.