Vapaa markkinatalous ihanteena tarkoittaa täysimittaisen yksilönvapauden
varassa toimivaa taloutta, minkä näköinen se sitten onkaan.
Oletettavasti se näyttäisi pitkälti siltä kuin nykyinenkin talous, mutta
sitä ei ohjattaisi poliittisesti eikä varsinaista julkista sektoria
olisi. Nykyinen talous on monessa suhteessa vapaampi kuin esimerkiksi
merkantilismin aikana, mutta toisaalta veroasteet, ulkomaankaupan esteet
ja sisämarkkinasääntely ovat joissakin suhteissa myös raskaampia
kuin aiemmin. Oikea termi nykyiselle länsimaiselle talousjärjestelmälle
on sekatalous
.
Kapitalismi
puolestaan on Werner Sombartin Modern Capitalism ‐teoksen
popularisoima termi käytännön markkinataloudelle. Sombartin analyysi oli
pohjimmiltaan sosialistinen, joten ei ole yllätys että kapitalismi on
alusta asti ollut haukkumasana.
Nykyään kapitalismia terminä käytetään vastaavasti kahtalaisessa merkityksessä. Toisaalta se on vasemmistopropagandan käyttämä termi nykytaloudesta, sääntelyineen kaikkineen. Toisaalta termiä käytetään neutraalina synonyyminä markkinataloudelle, oli se vapaata tai ei.
Libertaarit kannattavat vapaata markkinataloutta, ja suhtautuvat kriittisesti moniin nykyisen talousjärjestelmän piirteisiin, kuten yritystukiaisiin, vientiluototukseen, uusprotektionismiin, siltarumpupolitiikkaan, keskitettyyn työmarkkinapolitiikkaan, diskriminatiiviseen verotukseen ja tulleihin. Vaikka siis onkin oikein kutsua libertaareja kapitalisteiksi, termi pitää ensin ymmärtää oikein. Me kannatamme vapaata markkinataloutta, mutta vastustamme samalla kaikkia ei‐vapaan talouden muotoja.