Libertarismi on aate, joka kannattaa puhtaasti yksilön oikeuksia. Kaiken julkisen vallan tehtävänä on siinä vain ylläpitää näitä oikeuksia. Libertarismi ei siis tee eroa kunnan ja valtion tai valtion ja valtioliiton välille. Ne kaikki edustavat julkista valtaa ja niihin kaikkiin pätevät samat perustuslakiin kirjatut vapausoikeudelliset reunaehdot.
Oikeastaan ainoana erona on, että pienet kunnat voisivat teoriassa syntyä myös ilman julkista valtaa, yksityisin sopimuksin, koska sopimuskustannukset ovat alempia pienissä ihmisjoukoissa. Anarkokapitalistit myös väittävät, että suojeluyhtiöiden välinen kilpailu voi johtaa valtion perinteiset suojelutehtävät hoitaviin järjestelyihin väkivallattomasti. Tämä ero on kuitenkin täysin käytännöllinen, eikä siten ole osa libertaaria teoriaa, joka puhuu oikeudenmukaisesta laista.
Niinpä libertaareille erilaisilla julkisen vallan muodoilla on korkeintaan välinearvo. Ne sopivat vapausoikeuksien eri puolten toteuttamiseen eri tavalla, mutta niiden tehtävä on sama ja toisiaan täydentävä. Yhdellekään niistä ei voida antaa erityisasemaa, toisia suurempia oikeuksia tai itseisarvoa.